No jo on hullunmylly! Tää viikko ja tuleva kuukaus on ollu ja tulee olemaa iha sairas. Maanantaina saatiin ohjeet mediatyöhön jonka pitää olla valmis enskuussa 18. päivä. Siihen pitää lukee yks kirja. Sit sain pestin pääsiäisleirin tehotiimiin ja ois yks hartaus suunniteltavana sinne ja toinen toiseen nuorteniltaan. Tän lisäks on viel köksän häät suunniteltavana, ja draaman vetämistä sun muuta kokeita ja koulujuttuja.. Oon pelastettu jos mä selviin täst kaikest ehjin nahoin. Kaiken päälle meil on tässä vielä eka leirijakso eli siis esileiri ja rippiralli ens sunnuntaina. Esileirin jälkeen sunnuntaina pitäis olla kuoronkanssa konsertissa ja tän jälkeen alkaaki sitten armoton koepommitus :D Huhhuh sanon minä, kaikki tulee tosi pahasti päällekkäin.
Mut ainaki tiiän, et mul on ystävii ketkä mua tukee ku on hirveesti kaikkee.. Voin sanoo et selviin iha mistä vaa. Mikää ei ois raskaampaa ku selvii täst kaikest yksin.. :) onneks tiiän et niin ei tuu käymää, tajusin sen tänää.. Kyllä nää asiat tulee hoidetuks nopeesti mä uskon niin, stressaus jatkukoon !
keskiviikko 23. maaliskuuta 2011
lauantai 19. maaliskuuta 2011
Oon menny ihan sekasin ! Rupesin kattoo kaikkii hääpukui ja kaikkee mekkoi ja oon nyt iha taivaassa enkä voi lopettaa tätä :D:D Menkää joku äkkiä naimisii ni pääsen johonki kunnon kauppaa kyyläämää näit pukui 8) täällä huutelee joku yksinäinen makutuomari.
Tää vähäniinku lähti ku rupesin ettii itelleni jotai räikeet mekkoo jostain mitä en oikee ikin löytäny.. semmost tosi räikeetä. Pari kivaa löysin mut ei ne oikee ollu mun juttu viel. Jokupäivä se kävelee vastaa.. Nelly.comissaki kaikki mekot on hävinny ja siel on iha rumii mekkoi, tai siis ne ei sovi mulle :D En ees tiiä mihin tartteen mekkoo ku juhlamekkoi mul on 5. Tää räikee tulee nyt koska suunniteltii mulle Heidin kanssa mun kesäpiiska 2011 ja hiuksii on siis tulossa monta eri väriä :D:D Sinettiraidat <3 Päältä tulee lyhyttä ja toisee sivuu siili joho jotai kuvioo varmaa :D Ja sit pitää uusii kans kesävaatteet koska kaikki ei sovi niitten kanssa :D Nyt sit puran mun innostukseni teille >
Tää vähäniinku lähti ku rupesin ettii itelleni jotai räikeet mekkoo jostain mitä en oikee ikin löytäny.. semmost tosi räikeetä. Pari kivaa löysin mut ei ne oikee ollu mun juttu viel. Jokupäivä se kävelee vastaa.. Nelly.comissaki kaikki mekot on hävinny ja siel on iha rumii mekkoi, tai siis ne ei sovi mulle :D En ees tiiä mihin tartteen mekkoo ku juhlamekkoi mul on 5. Tää räikee tulee nyt koska suunniteltii mulle Heidin kanssa mun kesäpiiska 2011 ja hiuksii on siis tulossa monta eri väriä :D:D Sinettiraidat <3 Päältä tulee lyhyttä ja toisee sivuu siili joho jotai kuvioo varmaa :D Ja sit pitää uusii kans kesävaatteet koska kaikki ei sovi niitten kanssa :D Nyt sit puran mun innostukseni teille >
torstai 17. maaliskuuta 2011
beauty and the beast
Tää on ollu varmaa hirvein viikko tänävuonna.. Oon ollu kuumeessa kotona leikkimäs kodin hengetärtä äityliinin pakotuksella! Täälä saa ees sairastaa kunnol..
Mut periaattees tää on ollu vaa hyvä.. Oon saanu taas tilaa omille ajatuksille ja tuntuu et nää tästä rupee selviimää jokupäivä. Tälläst ei oo ollu ikin. Se on pistäny itkemää, vajottanu sänkyy vuorokauden jokasena tuntina minuuttina ja sekunttina.. Tää mitä täs nyt on käyny on ollu varmaa hirveint tähän mennes mitä mulle on tapahtunu. Mutta opinpahan taas arvostaa niitä pieniä asioita mistä mä tykkään. Huomasin tän kaiken jälkee olevani niin suuruudenhullu että meinasin seota.. Oli pakko ottaa aikaa takasin ja tunnuin onnistuvani ees siinä. Varmaa tää kaikki kuumeilu on ollu pelkkää stressii sensellast.. Mut nyt on onneks kirjailijasalkku pois päiväjärjestyksestä ja kun luuli kaiken olevan suht kunnossa kaikki oliki taas vinossa ja rempallaa. Hirveintä tässä kaikessa on se et en pysty tekee enää mitää asioiden etee mitkä vois olla paremmin.
Löysin toisaalt jonku sellasen ihmisen tässä nyt joka ajaa samaa asiaa ku minä. eli on valmis antaa ystävyyden nimee kaiken maallisen ja se huojens mua aikalailla koska ihminen josta mulla oli hirveet ennakkoluulot onki melkee samallainen ku minä.. Se oli oikeesti outoo enkä ikin uskonu et oikeesti joku tajuis asiat niin paljon samal taval.
Mun pitää kyl viel kiittää, viimeperjantain nuortenillast joka oikeesti oli varmaa parast mitä oon tänävuon kokenu.. Sitä tunnelmaa on niiiiiin vaikee selittää .. Mut meit oli jokatapaukses 12 ja puhuttii opetuksest 2 tuntia eli 18-20 jonka jälkee pidettii yhteinen hartaus ja soitettii hillsongii ja rukoiltii yhtee äänee. Silloin kaikki oli viel hyvin.. Mut eiköhän tää tästä. Haluun ainaki uskoo et kaikki paranee täst ja jokupäivä ehkä nukunki kunnolla.
toivottavasti..
Oon täs neljän päivän sisää kattonu kasan Disney-leffoja mitä en oo ikin ees nähny.. Aattelin vähä täydentää aukkoja sivistyksessä. Huomasin et kaikki lastenleffat on niin klassisii. On joku kirous jonka viaton saa päälleen ja sit tarttee jonku prinssin hoitaa sen asian. Mut sit heräsin ja tajusin et nehän on vaa satuja eikä mitää tonne päinkää tapahu ainaka tässä elämässä.
Mut periaattees tää on ollu vaa hyvä.. Oon saanu taas tilaa omille ajatuksille ja tuntuu et nää tästä rupee selviimää jokupäivä. Tälläst ei oo ollu ikin. Se on pistäny itkemää, vajottanu sänkyy vuorokauden jokasena tuntina minuuttina ja sekunttina.. Tää mitä täs nyt on käyny on ollu varmaa hirveint tähän mennes mitä mulle on tapahtunu. Mutta opinpahan taas arvostaa niitä pieniä asioita mistä mä tykkään. Huomasin tän kaiken jälkee olevani niin suuruudenhullu että meinasin seota.. Oli pakko ottaa aikaa takasin ja tunnuin onnistuvani ees siinä. Varmaa tää kaikki kuumeilu on ollu pelkkää stressii sensellast.. Mut nyt on onneks kirjailijasalkku pois päiväjärjestyksestä ja kun luuli kaiken olevan suht kunnossa kaikki oliki taas vinossa ja rempallaa. Hirveintä tässä kaikessa on se et en pysty tekee enää mitää asioiden etee mitkä vois olla paremmin.
Löysin toisaalt jonku sellasen ihmisen tässä nyt joka ajaa samaa asiaa ku minä. eli on valmis antaa ystävyyden nimee kaiken maallisen ja se huojens mua aikalailla koska ihminen josta mulla oli hirveet ennakkoluulot onki melkee samallainen ku minä.. Se oli oikeesti outoo enkä ikin uskonu et oikeesti joku tajuis asiat niin paljon samal taval.
Mun pitää kyl viel kiittää, viimeperjantain nuortenillast joka oikeesti oli varmaa parast mitä oon tänävuon kokenu.. Sitä tunnelmaa on niiiiiin vaikee selittää .. Mut meit oli jokatapaukses 12 ja puhuttii opetuksest 2 tuntia eli 18-20 jonka jälkee pidettii yhteinen hartaus ja soitettii hillsongii ja rukoiltii yhtee äänee. Silloin kaikki oli viel hyvin.. Mut eiköhän tää tästä. Haluun ainaki uskoo et kaikki paranee täst ja jokupäivä ehkä nukunki kunnolla.
toivottavasti..
Oon täs neljän päivän sisää kattonu kasan Disney-leffoja mitä en oo ikin ees nähny.. Aattelin vähä täydentää aukkoja sivistyksessä. Huomasin et kaikki lastenleffat on niin klassisii. On joku kirous jonka viaton saa päälleen ja sit tarttee jonku prinssin hoitaa sen asian. Mut sit heräsin ja tajusin et nehän on vaa satuja eikä mitää tonne päinkää tapahu ainaka tässä elämässä.
sunnuntai 13. maaliskuuta 2011
perjantai 11. maaliskuuta 2011
toiset kaatuu, me ei milloinkaan
Nyt voin sanoo että on meillä himassa villii menoo ja meininkii 8 viikkoo =) siis täälä vinkuu 13 pientä koiranpentuu, tosin viel niin pienii ja rotan näkösii. mut sulosia niistä tulee :D En vaa tajunnu viel miten selvitää 13 pienest pennusta :D Tänää ois lähtö seurikselle tossa kohta ja huomenna ylskin kinkereihin syömää kakkuu teijankanssa =) väsäsin hienon kortinki jo.
maanantain on kirjailijasalkun esittely ja siitäkää en ois varmaa selvinny ilman ylskii xd Tuntuu et ku nää isot koulujutut on ohi ni jaksaa paremmi ku ei oo isoo taakkaa hartioil :) Kyl täää peruskoulu täst ohi menee, yhteishaku tehtiin ja nyt jään oottaa kutsuu soveltuvuuskokeesee (=
Oon popittanu juha tapioo aivan älyttömästi tässä kaks päivää, eikä tää lopu, mut ei ihme, juha tapio onki jotai iha omaa luokkaaaansa :)
maanantain on kirjailijasalkun esittely ja siitäkää en ois varmaa selvinny ilman ylskii xd Tuntuu et ku nää isot koulujutut on ohi ni jaksaa paremmi ku ei oo isoo taakkaa hartioil :) Kyl täää peruskoulu täst ohi menee, yhteishaku tehtiin ja nyt jään oottaa kutsuu soveltuvuuskokeesee (=
Oon popittanu juha tapioo aivan älyttömästi tässä kaks päivää, eikä tää lopu, mut ei ihme, juha tapio onki jotai iha omaa luokkaaaansa :)
maanantai 7. maaliskuuta 2011
yhteishaku stressaa
Mun pää tyhjeni ku lavuaari ku ottaa tulpan irti. Mä en tiiä mitä musta tulee enkä enää tiiä pääsenkö mihinkää mihin haluun ja pelottaa nää isot päätökset.. Huomen on opon kans jo toinen keskustelu kahenkesken kymmeneltä. Haluisin varmaa lukioo, mut sit mua pelotellaa sil ettei sinne pääse alle 7 keskiarvon ja muutan mun mieltä niin paljon kokoajan etten osaa olla varma mitää.. Eka halusin kokis, se oli pitkään harkinnassa. Sitten ekan opokeskustelun jälkee olin menos nuoriso- ja vapaaajan ohjaajaks ja nyt mun pää on taas täynnä kaikkii uusii ajatuksii. Musiikki olis kyllä kivaa, toisaalt joku luova ois kiva, mis pääsis toteuttaa itteääki. Oon ihan hukas. Toivottavasti se opo auttaa mua huomenna.. Jos en oo torstaihi mennessä päättäny oon epäonnistuja ja se ei taas sit oo kivaa. Haluun suunnitelmat valmiiks mun päähän, kiitos.
sunnuntai 6. maaliskuuta 2011
perjantai 4. maaliskuuta 2011
drama, drama, drama !
Phihihihi tänää oli dramaa kerrakseen halustassa ku työstettii sitä meijän pientä hanketta:) Ollaa kaikki sitä mieltä että siit tulee oikeesti mahtava kokonaisuus kuha kaikki saadaa vaa kasaa.. Savinainen lopetti ja olin kyl vähä pettyny siit takapakist.. mut saatii meille sinne tilalle sitte teija miettinen hoitamaan homman kotiin =) Saatiin koko touhu sitten kuvattua ja senjälkeen oli ainon dramatic leffaputki :) Tän kaiken jälkee voitin jerryn bilikses ja lähin voitonriemusena kotii alisan ja teijan kanssa :)
Kuultelen usein ihmisii ja niitten ongelmia. Aina jotain vaivaa joku ja oon sellanen ihminen etten voi jättää ihmistä yksin sen ongelmien kanssa. Liian usein huomaan sen jäävän siihen avautumiseen.. Ihmiset ei muuten pidä muhun erityisemmin yhteyttä, oon hyvä ystävä vaa sen aikaa ku jaksan kuunnella. Mut jätetää omaa arvooni heti. Ihan sama vaikka jäisin yksin! En jätä yleensä toisten asioit vaa siihen vaa rupeen pakol miettii et miten mitää asiaa vois parantaa. Ja jos mietin kaikkien ihmisien avautumisia ni mullaki on aikamoinen taakka kannettavana.
Mä tiiän sen tunteen, kun jätetään yksin omien ongelmien kanssa. Oon pitäny niin paljon kaikkee sisällä mitä ei ois saanu pitää. Se on vetäny mua alas, mut toisaalta tehny musta ihmisenä paljon vahvemman. Siitä johtuu ehkä se lojaalisuus mistä puhun koska en haluu kellekkää sitä samaa kohtaloa ku minkä mä oon joskus saanu. Toisaalta mä tykkään auttaa ihmisiä, mut jos en muuten oo tälläsen ihmisen silmissä ees ihminen ni se tuntuu pahalta. Oon yrittäny olla toki kuuntelematta, mut eihän siitä kuuluisasti mitään tullut. Se on se myötätuntuu, ku tietää miltä tuntuu ku tippuu korkeelta ja sattuu saatanasti. Kuvitteleeko ihminen maailman niin oman napansa ympärille että ei ajattele enää muita? Teen ehkä ite virheen koska teen sitä välillä liikaa ja haluun olla kiltti kaikille..
Ihmiset myös ajattelee oikeesti liikaa itteään.. Miks nykypäivän ihmiset eivät ole tyytyväisiä siihen vähäänkin mitä meillä on? Etsitään vikoja muista, koska huono itsetunto kasvaa kohtuuttomuuksiin ja halutaan tehä itestä täydellinen. Ku tutustun uuteen ihmiseen sanon sille yleensä et oon onnellinen niistä pienistä asioista mitä mulla on, ja myös että oon ilonen pienistä asioista. Pienetki asiat kasvaa korkoa kun jaksaa tarpeeksi kauan odottaa. Pieni ilo kasvaa suunnattomaks ja se harvoin tekee konkurssin. Isot ilot kaikkoo nopeesti ja jos niit tulee liikaa ne tuntuu mitättömältä.
Oon todellaki miettiny näit asioit paljon ja ite pyrin olee kaikille niin lojaali ku vaan mahollista koska nykypäivän ihmiset sitä harvemmin tekee.. Ja koska se et voin tuottaa hyvän mielen muille tekee mut jotenki onnelliseks ihmiseks. Jos en siltä vaikuta ni voin ainaki sanoo että oon yrittäny kaikkeni
Kuultelen usein ihmisii ja niitten ongelmia. Aina jotain vaivaa joku ja oon sellanen ihminen etten voi jättää ihmistä yksin sen ongelmien kanssa. Liian usein huomaan sen jäävän siihen avautumiseen.. Ihmiset ei muuten pidä muhun erityisemmin yhteyttä, oon hyvä ystävä vaa sen aikaa ku jaksan kuunnella. Mut jätetää omaa arvooni heti. Ihan sama vaikka jäisin yksin! En jätä yleensä toisten asioit vaa siihen vaa rupeen pakol miettii et miten mitää asiaa vois parantaa. Ja jos mietin kaikkien ihmisien avautumisia ni mullaki on aikamoinen taakka kannettavana.
Mä tiiän sen tunteen, kun jätetään yksin omien ongelmien kanssa. Oon pitäny niin paljon kaikkee sisällä mitä ei ois saanu pitää. Se on vetäny mua alas, mut toisaalta tehny musta ihmisenä paljon vahvemman. Siitä johtuu ehkä se lojaalisuus mistä puhun koska en haluu kellekkää sitä samaa kohtaloa ku minkä mä oon joskus saanu. Toisaalta mä tykkään auttaa ihmisiä, mut jos en muuten oo tälläsen ihmisen silmissä ees ihminen ni se tuntuu pahalta. Oon yrittäny olla toki kuuntelematta, mut eihän siitä kuuluisasti mitään tullut. Se on se myötätuntuu, ku tietää miltä tuntuu ku tippuu korkeelta ja sattuu saatanasti. Kuvitteleeko ihminen maailman niin oman napansa ympärille että ei ajattele enää muita? Teen ehkä ite virheen koska teen sitä välillä liikaa ja haluun olla kiltti kaikille..
Ihmiset myös ajattelee oikeesti liikaa itteään.. Miks nykypäivän ihmiset eivät ole tyytyväisiä siihen vähäänkin mitä meillä on? Etsitään vikoja muista, koska huono itsetunto kasvaa kohtuuttomuuksiin ja halutaan tehä itestä täydellinen. Ku tutustun uuteen ihmiseen sanon sille yleensä et oon onnellinen niistä pienistä asioista mitä mulla on, ja myös että oon ilonen pienistä asioista. Pienetki asiat kasvaa korkoa kun jaksaa tarpeeksi kauan odottaa. Pieni ilo kasvaa suunnattomaks ja se harvoin tekee konkurssin. Isot ilot kaikkoo nopeesti ja jos niit tulee liikaa ne tuntuu mitättömältä.
Oon todellaki miettiny näit asioit paljon ja ite pyrin olee kaikille niin lojaali ku vaan mahollista koska nykypäivän ihmiset sitä harvemmin tekee.. Ja koska se et voin tuottaa hyvän mielen muille tekee mut jotenki onnelliseks ihmiseks. Jos en siltä vaikuta ni voin ainaki sanoo että oon yrittäny kaikkeni
torstai 3. maaliskuuta 2011
fuck them all
Tää hiihtoloma on ollu yhtä hullunmyllyy ! Sunnuntaina olin ajelulla, maanantaina akella kattomassa leffaa, tiistaina maskotteilin metsäkankaan koulun kentällä röllinä ja keskiviikkona taas Akella kattomassa leffaa, jonka jälkeen Alisa tuli meille yöksi =) Eilen synty 7 pientä karvaolioo taas meille kotiin ja ne näyttää tältä :
Noh tässä nyt auttelen äiskää siivoilemalla tän ja puolet huomisesta :D sitten ois luvassa dramaaa ja ainon leffailta huomenissa :) Kurkku vähän kipee mut ei se menoo haittaa ! Lauantaina santerin kanssa leffaan ja sunnuntaina eka tapaaminen ! Saa nähä mitä tulee ku on nyt vähä pipi olo :s
Mä tuun tän viel kestämää
tuun kestämään, tuun kestämään,
Anna mun viel yrittää uudelleen
hei, anna mun yrittää
ja vaik sattuu en tuu kaatumaan,
vaan jaksan vielä uskoa huomiseen
Nyt tuntuu siltä et aurinko rupee paistaa risukasaanki.. Maailma on muuttunu mun silmis tosi paljon parin viikon sisällä ja nää pariviikkoo on ehkä kasvattanu mua ihmisenä. Vielä alkuviikosta luulin tosissani luovuttavani kaiken suhteen, mutta kyllä täältä noustaan vaikka aina ei oiskaa maailman paras olo. Kukaa ei oo kaatunu pienten murheitten takia, enkä myös aijo tehä sitä itelleni. Uskon huomiseen ja jatkan vaa matkaa. Miehiin en kyllä usko vieläkään ja jos ykskään teistä muutamasta lukijasta tietäis mitä täälä mun pienessä päässä tapahtuu niin ymmärtäisitte mua täysin :D Tuntuu et ku on saanu tehtyy elämässä isoja ratkasevia päätöksiä niin kaikki näyttää jotenki tosi paljon helpommalta tajuta ja ymmärtää. Mikää ei näytä enää yhtä synkältä ja hymyilyttää useemmin.
Tästäki saan vaa kiittää mun kavereita jotka on oikeesti saanu mut jatkaa eteenpäi vaikka kuinka oon meinannu vajota :D Oon ylpee siit et mulla on jotain sellasta mitä mulla nyt on. Ja tuun olee velassa mun kavereille täst kaikest mitä ne on mun etee tehny tosi pitkään koska en ainakaan ite tunne tekeväni yhtä paljon hyvää muille ku mitä mulle tehdään :D Toki ystävätki vaihtuu mut toivon silti etten joutuis ikinä luopuu tästä mistään. Ja tuun tekee sen eteen kaikkeni.
Noh tässä nyt auttelen äiskää siivoilemalla tän ja puolet huomisesta :D sitten ois luvassa dramaaa ja ainon leffailta huomenissa :) Kurkku vähän kipee mut ei se menoo haittaa ! Lauantaina santerin kanssa leffaan ja sunnuntaina eka tapaaminen ! Saa nähä mitä tulee ku on nyt vähä pipi olo :s
Mä tuun tän viel kestämää
tuun kestämään, tuun kestämään,
Anna mun viel yrittää uudelleen
hei, anna mun yrittää
ja vaik sattuu en tuu kaatumaan,
vaan jaksan vielä uskoa huomiseen
Nyt tuntuu siltä et aurinko rupee paistaa risukasaanki.. Maailma on muuttunu mun silmis tosi paljon parin viikon sisällä ja nää pariviikkoo on ehkä kasvattanu mua ihmisenä. Vielä alkuviikosta luulin tosissani luovuttavani kaiken suhteen, mutta kyllä täältä noustaan vaikka aina ei oiskaa maailman paras olo. Kukaa ei oo kaatunu pienten murheitten takia, enkä myös aijo tehä sitä itelleni. Uskon huomiseen ja jatkan vaa matkaa. Miehiin en kyllä usko vieläkään ja jos ykskään teistä muutamasta lukijasta tietäis mitä täälä mun pienessä päässä tapahtuu niin ymmärtäisitte mua täysin :D Tuntuu et ku on saanu tehtyy elämässä isoja ratkasevia päätöksiä niin kaikki näyttää jotenki tosi paljon helpommalta tajuta ja ymmärtää. Mikää ei näytä enää yhtä synkältä ja hymyilyttää useemmin.
Tästäki saan vaa kiittää mun kavereita jotka on oikeesti saanu mut jatkaa eteenpäi vaikka kuinka oon meinannu vajota :D Oon ylpee siit et mulla on jotain sellasta mitä mulla nyt on. Ja tuun olee velassa mun kavereille täst kaikest mitä ne on mun etee tehny tosi pitkään koska en ainakaan ite tunne tekeväni yhtä paljon hyvää muille ku mitä mulle tehdään :D Toki ystävätki vaihtuu mut toivon silti etten joutuis ikinä luopuu tästä mistään. Ja tuun tekee sen eteen kaikkeni.
Tilaa:
Kommentit (Atom)