Tää on ollu varmaa hirvein viikko tänävuonna.. Oon ollu kuumeessa kotona leikkimäs kodin hengetärtä äityliinin pakotuksella! Täälä saa ees sairastaa kunnol..
Mut periaattees tää on ollu vaa hyvä.. Oon saanu taas tilaa omille ajatuksille ja tuntuu et nää tästä rupee selviimää jokupäivä. Tälläst ei oo ollu ikin. Se on pistäny itkemää, vajottanu sänkyy vuorokauden jokasena tuntina minuuttina ja sekunttina.. Tää mitä täs nyt on käyny on ollu varmaa hirveint tähän mennes mitä mulle on tapahtunu. Mutta opinpahan taas arvostaa niitä pieniä asioita mistä mä tykkään. Huomasin tän kaiken jälkee olevani niin suuruudenhullu että meinasin seota.. Oli pakko ottaa aikaa takasin ja tunnuin onnistuvani ees siinä. Varmaa tää kaikki kuumeilu on ollu pelkkää stressii sensellast.. Mut nyt on onneks kirjailijasalkku pois päiväjärjestyksestä ja kun luuli kaiken olevan suht kunnossa kaikki oliki taas vinossa ja rempallaa. Hirveintä tässä kaikessa on se et en pysty tekee enää mitää asioiden etee mitkä vois olla paremmin.
Löysin toisaalt jonku sellasen ihmisen tässä nyt joka ajaa samaa asiaa ku minä. eli on valmis antaa ystävyyden nimee kaiken maallisen ja se huojens mua aikalailla koska ihminen josta mulla oli hirveet ennakkoluulot onki melkee samallainen ku minä.. Se oli oikeesti outoo enkä ikin uskonu et oikeesti joku tajuis asiat niin paljon samal taval.
Mun pitää kyl viel kiittää, viimeperjantain nuortenillast joka oikeesti oli varmaa parast mitä oon tänävuon kokenu.. Sitä tunnelmaa on niiiiiin vaikee selittää .. Mut meit oli jokatapaukses 12 ja puhuttii opetuksest 2 tuntia eli 18-20 jonka jälkee pidettii yhteinen hartaus ja soitettii hillsongii ja rukoiltii yhtee äänee. Silloin kaikki oli viel hyvin.. Mut eiköhän tää tästä. Haluun ainaki uskoo et kaikki paranee täst ja jokupäivä ehkä nukunki kunnolla.
toivottavasti..
Oon täs neljän päivän sisää kattonu kasan Disney-leffoja mitä en oo ikin ees nähny.. Aattelin vähä täydentää aukkoja sivistyksessä. Huomasin et kaikki lastenleffat on niin klassisii. On joku kirous jonka viaton saa päälleen ja sit tarttee jonku prinssin hoitaa sen asian. Mut sit heräsin ja tajusin et nehän on vaa satuja eikä mitää tonne päinkää tapahu ainaka tässä elämässä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti